15.1. Pirkkahallilla

Aamulla yllätyin, kun huomasin mittarista, että ulkona -18 astetta. Melkoinen lasku eiliseen ja toissapäiväiseen... Mutta suunnitelmassa pysyttiin ja Pirkkahallille lähdettiin. Koirapuiston läheistä parkkista ei oltukaan aurattu, joten jätettiin auto toisten autojen sekaan vähän vilkkaammalle parkkikselle. Siinä sitten auto lähettyvillä treenattiin. Häiriötä saatiin toisista ihmisitä ja autoista. Juhis taas kommentoi meidän seuraamista. Kuulemma ihan törkeästi poikittaa. Pikku hiljaa alkoi omakin pää lämpiämään ja tajusin, että Tyson seuraa mun namin vaihtoa oikeasta ködestö vasempaan ja edistää aina siinä kohtaa. Rupesinkin vaihtamaan namia selän takana ja palkkasin hieman taaempaa ja enemmän koiran vasemmalta puolelta. Tämän jälkeen Taikkukin suoristui ja saatiin ihan hienoa seuraamista aikaiseksi. Muutenkin voisi jatkossa palkata takaa, koska Tyson edistää tosi herkästi.

Kokeiltiin maahanmenoa. Eka hidas, seuraavat jo paremmat. Seisomiset tehtiin kolmella jalalla (taisi jo pakkanen paleltaa tassja). Luoksetulot oli jotain ihan älyttömän hidasta. Siispä jätettiin treeni tähän ja lähdettiin koirapuistoon lämmittelemään. Tyson oli muutenkin täpinöissään, kun koko reissu toimi samalla aamulenkkinä. Oltiin yön aikana kerätty virtaa, niin nyt treenatessa huomasi pientä levottomuutta. Ja varmasti tassujen paleleminen vaikutti hieman keskittymiseen.

Puistossa ei sitten muistettukaan mitä kylmä ilma tarkoitti. Siellä oli ihana tyttönen, johon Tyson rakastui. Toby oli taas vaihteeksi kolmantena pyöränä, kun se tykkäis leikkiä vaan oman veikan kanssa. Ei vieraiden. Mutta kyllä haukkua piti, ettei nyt ihan maine menisi. Tysonkin oli jotenkin niin kierroksilla tästä nartusta, syytä en tiedä, joten saimme kuulla myös Tyson haukkuvan. Joo´o uskokaa pois ne ketkä tietävät että Tyson ei hauku, ei vaikka mitä yrittäisi tehdä. Haukku oli kyllä sellaista aika erikoista. Äänestä huomasi ettei Tyson oikein tiedä miten pitäisi haukkua... Piti oikein ääneen ihmetellä ja kuunnella tarkkaan, kun on melko harvinaista.

Olisi tietty voinut hieman harjata turkkia ennen kuvien ottoa, ettei joka karva sojottaisi eri suuntaan.

Lisää kuvia löytyy kuvagalleriasta http://iikku.1g.fi

Unohdin ihan kokonaan, että kyllähän me kotonakin treenattiin. Koirat eivät saaneet aamuruokaa ennen ulkoilua, joten kotiin tullessa laitettiin ruuat odottamaan ja tehtiin pientä korjaussarjaa sisällä. Seuraamista, maahanmenoa, seisomista ja kapulan pitoa. Pelkästään puukapulalla ensin pitoa, sitten tuontia niin että kapula oli mun ja Tyksyn välissä. Taas piippausta/vinkumista, alkuun paljon häröilyä, mutta rauhallisella äänellä ja avustuksella saatiin rauhoittunut sivulle tulo kapulan kanssa. Niin ja kapulaa pidettiin nyt pelkällä "tuo" sanalla. Jotenkin Tyson ei nyt hahmoita, että tuoda voi paikallaan olevaa kapulaakin. Siis maahan asetettua. Tajuaa jos heitän kapulan, mutta jos kapula odottaa maassa, esim. juuri näin meidän välissä, niin ihan selvästi näkyy kysymysmerkki Tysonin pään päällä.

Seuraamiset, maahanmenot ja seisomiset sujui nyt hyvin. "Kyllä se kotona osaa!" En ole varmaan aiemmin muistanut sanoa, että meidän seuraamisiin kuuluu myös siis täyskäännökset. Välillä otetaan suoraa pätkää, välillä käännöksellä, välillä useammalla käännöksellä että tulee pitempää pätkää jne.. Oikealle käännöksiä ei oikeastaan olla tehty ollenkaan (muistaakseni) ja vasemmallekin vain muutaman kerran. Mutta koska se on se hankalampi ja vielä kun poikitetaan, niin vasemmalle käännöksiä tehdään pääasiassa. Jos siis ihan tarkoituksella treenataan 90 asteen käännöstä.