Jotain seuraamisen tapaista

Eilen tylsistytin itseni kotona, kunnes tajusin, että voishan sitä lähteä ulos treenaan Tysonia. Pitkä paussi ollut ja on kerennyt tulemaan veteläksi. Ennen kun haettiin Juhis töistä, käytin koirat lenkillä ja Toby meni autoon odottamaan siksi aikaa kun tein pienen seuraamistreenin Tysonin kanssa parkkiksella. Mä en vaan osaa lelun kanssa tehdä seuraamista. Siis hyvin pieni onnistumisprosentti. Ensin leikitään ja irrotuksesta suoraan seuraamiseen. Ja pah, Tyson vetää hihna tiukkana eteenpäin välillä kurkistellen olan takaa, että tulenko perässä. Ei auta käännökset eikä pahemmin muukaan. Sitten alkaa tulla korvista savua ja otan Tysonin hieman tiukemmalle hihnalle, niin ettei pääse pitkälle eteen. Sitten se malttaa keskittyä ja saadaan ihan ok seuraamisia hyvällä tuurilla. Mutta voi myös käydä niin, kun otan tiukemman hihnan, Tyson menee passiiviseksi ja kiinnittää huomiota ympäristöön. Mä en vaan osaa ja piste.

Olin kotoa lähtiessä viisas kun otin pari kokonaista lihapullaa taskuun. Kokeiltiin sitten imuttamista (en osaa, joten siksi vain kokeiltiin). Joskus kesällä kokeiltu viimeksi ja silloin Tyson kulki ihan poikittain. Nyt se kulki ihan niin kuin pitääkin. Jee!! Pitäisiköhän kokeilla ennemmin tätä imuttamista, koska osaan vaan pilata seuraamisen lelulla. Sitä käytetään vain valvotuissa olosuhteissa, kun joku sanoo mitä pitää tehdä.

Yhden lihapullan jälkeen lähdettiin sitten Kalevaan noutamaan Juhista ja koska oltiin hyvissä ajoin, kävin vielä siinä läheisessä puistossa ottamassa seuraamista. Lelun kanssa oli taas ihan omaa säätämistä ja taas tuli kirosanoja mieleen, kun en vaan hallitse sitä hommaa. Loppuun imutusta lihapullalla ja maailma taas hymyili meille. Autolle päin kävellessä testasin liikkeestä maahanmenot ja ne oli aikas nätit. Edes jotain osataan :o) Tuli tuossa eilen mieleen, että jäävät liikkeet on jäänyt nyt aikas vähälle (ihan niin kuin kaikki muukin treenaaminen). Pitäisi joku järki keksiä tähän meidän vapaa-aikatreeniin, että jotain saisi aikaseksi. Taas tätä mun valivalivalitusta.. Mutta myönnän, että laiskistun tosi helposti ja tarvitsen ohjattuja treenejä. Nyt on ollut pitkä tauko kaikista ohjatuista ja sen oikeasti huomaa.

Mutta jatkoa ajatellen, lisää imutustreeniä että minäkin oppisin. Seuraaminen on jotenkin niin kamala asia tällä hetkellä ja se tarvitsisi ehdottomasti eniten treeniä. Paikalla makuuta ei olla tehty aaaaikoihin eikä niitä jääviä. Hyppyesteenkin voisi kaivaa jostain piilosta ja jatkaa treenejä silläkin. Jäävistä voisi alkaa treenaamaan istumistakin BH-koetta ajatellen. Luoksetulon eteenistuminen on vielä mitä sattuu. Jos namikäsi on vatsan päällä, niin tulee hyvin, mutta pitäisi alkaa opettelemaan käsien häivytys. Mulla kun on tapana tehdä liian suuria muutoksia kerralla. Yhteenveto: Jos seuraaminen menisi edes joten kuten paremmin ja saisin enemmän motivaatio siihen, niin tämä kaikki olisi suht helppoa. Joissain asioissa toivoisin Tysonin olevan enemmän Tobyn kaltainen, esim. tokotreenaamisessa tai vaan seuraamisessa. Ei vaan, ei saa olla liian helppo. Kyllähän se on nyt nähty, että kun on alkuun ollut helppo koira niin hieman haastavamman kanssa saa rapsuttaa päälakea ja miettiä mitä tekisi, kun tuntuu ettei mitään osaa. Mutta tässähän sitä parhaillaan opetellaan. Kyllä me vielä joskus jotain osataan :D

Illalla olisi PPK:n pikahakutreenit. Säätiedotus on lupaillut kammo keliä, joten vielä on harkinnassa lähdetäänkö. Pikatreeneistä on sovittu, että pääsisi edes jotain treenaamaan (kelit eivät ole suosineet meidän treenipäiviä). Jos mennään, niin otetaan joko pari hajumielikuvaa tai sitten hallintatreeniä ja lopuksi helppo haku palkaksi. Mietintämyssy päähän, että kummin päin tekee.