19. tammikuuta 2010

Pikon betonilla kadonneiden treenikaverien etsintää

Tänään oli kaikin puolin erittäin hyvin onnistuneet treenit. Oltiin ensimmäisenä vuorossa, joten jäätiin Tysonin kanssa odottelemaan autojen luokse siksi aikaa kun maalimiehet menivät piiloihinsa. Siinä odotellessa otin sivulle tuloja ja imutusseuraamista. Otettiin siis järki käteen heti alussa ja se näytti toimivan oikein hyvin.

Lähdettiin sitten kävelemään alueelle ja sovittiin, että ensimmäinen maalimies etsitään hihnassa. Alkuun hallintatreeni (liukasta alamäkeä alas) ja tämä onnistui aivan loistavasti. Tyson kulki lyhyessä hihnassa, ei yrittänyt sinkoilla mihinkään suuntaan vaan oli kuulolla koko ajan. Jaa meidän Tyson? Hanna sitten sanoi mäen alla, että anna vaan jo hihnaa, sillä lähestytään maalimiestä. Tässä kohtaa Tyson huomasi selkeästi, että nyt kuuluu lähteä etsimään vaikka en mitään hetsaussanaa sanonutkaan. Haju löytyi nopeasti ja siitä suoraan vapautus. Tyson etsii todella hyvin, itsenäisesti ja tekee työn loppuun asti omatoimisesti. Ei tule kyselemään apuja, vaan etsii ja etsii kunnes löytää.

Toiselle maalimiehelle Tyson kulki vapaana. Kävi tarkastamassa muutaman paikan ja kun vahva haju tuli, niin sinkosi samantien oikeaan suuntaan. Ekalla ja tokalla maalimiehellä pelkästään namipalkka.

Kolmannella oli alkuun namipalkka ja lopuksi narulelulla leikit. Tyson oli kuulemma ihmetellyt, että mitäs nyt, kun lelu tuli esiin. Aina vaan nameilla palkattu, joten kesti hetken aikaa tajuta, että hei nyt kuuluukin leikkiä, toihan on mun lelu :o) Tyson on kuulemma todella nätisti maalimiehien luona. Ei tule syliin, vaan rauhoittuu heti ja hakeutuu itse maahan, jos on mahdollisuus (riippuu pohjasta, voiko maata vai pitääkö seistä). Tämä oli mukava kuulla. Eikä kuulemma ryysi käsille nameja hakemaan vaan odottaa rauhassa. Tätäkin voisi vielä vahvistaa sillä, että odottaa Tysonin luovuttavan (ei töki kättä yms.) ja antaa namin vasta kun on nätisti paikoillaan.

Tysonille pitäisi nyt ottaa käyttöön joku sana, jolla kertoa, että maalimiehen löydettyä jatketaan töitä. Nyt se oli ekan ja tokan maalimiehen jälkeen hetken pihalla, että mitäs nyt. Pyöri mun ympärillä kysyen, että mitäs nyt tehdään. Tähän joku sana, mitä käytetään aina. Voi käyttää perus hakusanaa, mikä meillä on ukko. Tai esim. Hanna käyttää sanaa jatketaan, varsinkin partiointityylisessä etsimisessä.

Ilmaisuakin mietittiin. Olen nyt päätynyt rullaan, sillä haukku ei tule luonnostaan. Ja Hannalta saatiin neuvoja kuinka lähteä liikkeelle opetuksessa, kun Tysonhan ei kauhean mielellään palauta lelua. Joten aloitetaan kotitreenit niiden osalta.

Kaikki meni niin nappiin, että jäi todella hyvä fiilis. On aina mukava kuulla kokeneemmilta, että Tysonhan meni hienosti, kun ei itse näistä vielä pahemmin mitään tajua. Mulle hyvä suoritus on se, että maalimiehet löytyy ja suht helposti, ei tarvitse Tysonin työskentelyyn puuttua. Kokeneemmat löytää hyviä, pieniäkin asioita, joita minä en ole välttämättä edes huomannut. Moneen kertaan kuullut kouluttajan sanovan, että huomasitko kuinka hyvin se sai raektion jo siinä aiemmin. Itsellä pyörii silmät päässä ja vastaus on pitkä jooooo kera kysymysmerkin. On se hyvä että toinen meistä osaa, ohjaaja tulee sitten perässä..

Ensi viikon tiistaista lähtien alkaakin tottiksen Nokialla Meirän hallilla. 10 kertaa, joka tiistai. Seuraavasta hakukerrasta ei ole vielä tietoa. Riippuu niin ilmoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti