Matkalla maailmalla: Turku

Viideltä herätys, puoli seitsemältä Johannalle, yhdeksän jälkeen Turussa, kuudelta kotiin lähtö, puoli yhdeksältä kotona.. Ja tähän väliin mahtuu siis koiranäyttely.

Johannan ja Katin kanssa reissussa. Koiria oli mukana kolme; Zoco & Copain pyreneittenpaimenkoirat ja Merle airedalenterrieri. Aamu alkoi pyreneesikehällä:  
Zoco Chez L´ours Vif Couche-Tard ROP CACIB 
Copain Drole D´Oiseau D´ici Peu Chenu PU2 VARA-CACIB

Puolilta päivin kävin kääntymässä partiskehällä katsomassa muutaman koiran arvostelun. Aussiekehän laidalla tuli seistyä vähän pitempään, muutamassa eri jaksossa. Mutta kumpaakaan kehää en ihan tarkkaan seurannut. Erikan Soolo (Easy Nice ´N Wise) oli PU2 saaden ensimmäisen SERTinsä. Onnittelut!!

Viimeisenä alkoi airiskehä, jossa Johanna esitti Merlen lisäksi Martin Big Lady´s Maxwell Smart valioluokassa ja lopputuloksena VSP, ainoa ERIn saanut airis-uros.

(alla oleva kuva)

 

 

Merle sai nartuissa kovan vastuksen venäläisestä airiksesta, joka vei lopulta voiton rodussa ja sijoittui ryhmässä kolmanneksi (RYP3). Merle tyttönen sai ERIn ja oli luokkansa toinen ja PN2 vara-cacibin kera.

(Alla oleva kuva)

Zoco teki hienon esiintymisen ryhmäkehässä ja pääsikin lopulta 8. parhaan joukkoon. Piti ottaa videokuvaa Zocon liikkeistä isossa kehässä, mutta kamerasta loppui patterit juuri silloin enkä kerennyt hakemaan uusia, kun juoksuosuudet oli jo näytetty.

 

Hankintalistalle musta, haukkuva pomeranian

Saatiin Tyson haukkumaan tokotreenien jälkeen, kun paikalle tuli seuraavan ryhmän musta pomeranian, joka haukkui meidän vieressä ja Tyson aloitti jodlauksensa. Hienoja haukkuja sieltä lopulta tuli. Kyllä se näköjään osaa haukkua, kun tarpeeksi turhautuu. En vain tiedä uskaltaako noissa tilanteissa antaa sen haukkua, ettei sitten aina piippaile ja pidä muita ääniä koiria nähdessään. Joku tässä pomeraniassa oli hienoa, koska kukaan muu koira ei ole koskaan saanut Tysonia noin liekkeihin :D Noo, ehkä me etsitään se haukku jollakin muulla tavalla.

Oltiin pitkästä aikaa tokotreeneissä. Kaksi kertaa jäi väliin muiden menoja takia ja oli oikeasti tosi kivaa olla nyt treeneissä. Kyllä Tyson piippasi ja oli kiinnostunut muista koirista ja hajuista, mutta ei mitenkään erityisen paljon tai rasittavalla tavalla. Onnistuttiin hyvin kaikissa liikkeissäkin ja Tyson jaksoi panostaa osaamiseensa ihan treenien loppuun astikin.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä, jossa Tyson istui kiltisti paikoillaan. Jatkettiin paikalla makuuseen, jossa välimatkana oli nyt reippaat 10 askelta. Tosi hyvä alkupuoli (paikalla makuu kesti minuutin tietääkseni), ei mitään ääniä ja kävin palkkaamassa. Loppua kohden alkoi ääntely, kun muut koirat ja niiden ohjaajat liikkuivat ihan siinä Tysonin lähellä. Pysyi kyllä maassa ja palkkasin vasta hiljaisuudesta. Heti kun saadaan meidän Bliw-saippuapullo tyhjäksi, niin rupean sitä käyttämään treeneissä. Vettä naamaan vähän kovemmalla paineella (suihkepullo ei toimi Tysonilla).

Hyppyäkin otettiin ja tänään se suijui jo paaaaljon paremmin, vaikka ei ollakaan tässä välillä treenattu sitä yhtään (hyppyeste Ruutanassa ja käydään siellä aina pimeän aikaan, niin jäänyt treenaamatta). Aika läheltä estettä lähetys, jotta Tyson ei saa liikaa vauhtia hyppyyn, ja nami esteen toisella puolella noin puolen metrin päässä. Tarvitsisi sekin siirtää ihan esteen taakse, lähes kiinni esteeseen, niin nopeutuisi kääntyminen. Hyvä pointti tajuta näin treenien jälkeen. Kuitenkin saatiin onnistuneita suorituksia, pari kertaa Tyson haisteli esteen lähistöä namin jälkeen, mutta stoppasi hyvin käskystä. Vielä en siirtynyt esteen taakse, koska paikalla seisominen ei ole vielä niin varma.

Seuraamisen käännöksiä (oikea ja vasen) otettiin myös. Liikkeessä en ole vielä käännöksiä ottanut, koska seuraaminen ei itsessään suju vielä niin hyvin. Paikalla ollaan otettu käännöksiä ja tänään treeneissä otettiin sitten askel-käännös-askel käännöksiä. Ne sujuikin aikas kivasti. Pitää vaan taas muistella ilman koiraa, että mites ne käännökset tehtiinkään. Näitä voisi alkaa ottamaan myös kotona.

Loppuun kontaktikävelyä pujotellen toisten ympäri. Ei ongelmaa, Tyson kulki hyvin mukana ilman käskyä ja omaa vuoroa odotellessa pysyi hyvin sivulla joko maassa tai istumassa, kumpaa nyt vaadinkaan siltä aina sillä hetkellä.

Itsekseen treenien ajan tehtiin vähän kaikenlaista odotellessa omaa vuoroa. Seuraamista ympyrällä (vasemmalle), paikalla makuuta, näyttelyseisontaa ja juoksemista. Ravi onnistui aikas hyvin, jopa silloin kun juostiin toisia koiria kohti. Voi johtua siitä, että alla oli kuitenkin tokotreeniä ja paljon kontaktiharjoituksia, niin Tysonkin oli kuuliaisempi. Täytyy varmaan näyttelyssä ennen kehää tehdä pieni tokotreeni, jos vaikka olisi korvat tallella eikä oltaisi niin kiinnostuneita toisia koiria kohtaan. Tarvitsisi vahvistaa ravi-käskyäkin enemmän. Näyttelyissä ei suosita kontaktissa juoksemista, mutta Tysonin tapauksessa annan sen juosta juuri niin kuin katson parhaaksi, sillä pointti on nyt opetella olemaan välittämättä edellä juoksevista koirista. Yksinään se juoksee hienosti, joten panostetaan sitten enemmän siihen yksittäisarvosteluun.

Vieraita kylässä

Meillä kävi tänään tällainen ihana pieni tyttönen, Tilipitappi-Taimi. (Kuvan copyright Noora & Juho Leppänen)

 

Noora ja Juho olivat Tampereella käymässä Taimin kanssa ja tulivat samalla meille kyläilemään. Pojat saivat odotella makuuhuoneen puolella sen aikaan, kun Taimi oli meillä, mutta pääsivät sitten myöhemmin hepuloimaan Nooran ja Juhon kanssa. Tyson näytti hyppypomppuloikkiaan ja riehui kuin viimeistä päivää. Taisi olla iloinen, kun oli muutakin seuraa kuin pelkkä äiskä. Toby tuttuun tapaan parkkeerasi vieraiden jalkoihin ja oli siinä rapsuteltavana tyynen rauhallisena. Vastakohta-koirat.. Kun Nooran poppoo oli lähdössä eteisessä, niin Tyson laittoi samantien maate. Tajusi, että nyt on seremoniat pidetty ja aika palata takaisin normi elämään (nytkin makaa tuolini alla, kun olen koneella). Täytyy lähteä joskus taas Kokemäellä käymään, jos vaikka Noora suostuisi taas hiomaan meidän tokojuttuja. Meidän personal trainer jolta aina saa hyviä neuvoja.

Ennen tiistain pienryhmäkokoontumista pitäisi miettiä tulevaisuuden suunnitelmia, eli mihin tähdätään nyt tulevissa treeneissä. BH-koetta olen miettinyt ensi vuodelle (samoin tottelevaisuuskokeisiinkin), jos vain saadaan väännettyä rautalangasta seuraaminen. Se kun on aika olennainen osa noita kokeita. Myös pitäisi miettiä tulevaa ilmaisua, eli haukku vai rulla. Nyt pitäisi jaksaa vain kokeilla saada sitä haukkua esiin. Jos menee liian hankalaksi, niin pakko se on rullaan ryhtyä. Sitten pitäisi saada nouto toimimaan, ettei Tyson lähtisi rullan kanssa juoksentelemaan omia reittejä. Molemmissa omat haasteensa. Eikö voisi ilmaista jollain muulla äänellä kuin haukulla? Tyson osaa monia eri variaatioita äänistä, mutta ei haukkua. Vähän kuin omistajansa, ääntä lähtee mutta laulaa ei osaa.

Kotitokoa

Tällä viikolla ollaan tehty hieman kotitokoa. Sivulle tuloja ja kääntymisiä, sukan nostoa, kapulan pitoa ja jonkin näköistä noutoa. Sivulle tuloissa tarjoaa aika hyvin itse oikeaa paikkaa, mutta hetken päästä saattaa tulla totaalinen black out ja unohdetaan koko sivulle tulo. Teenköhän liian monta toistoa, eli johtuisiko siitä? Hetken päästä taas tullaa hienosti sivulle, kun kerran annettiin apuja. Mysteeri. En kylläkään ole laskenut toistojen määrää, vaan tehnyt muutaman kerran niin, että on onnistunut ja siihen sitten jätetty. Oikealle kääntymiset osataan jo aika hyvin ilman namiapua, mutta vasemmalle käännytään paremmin, kun hieman namilla auttaa. Hieno takapään pyöräytys tulee. Kyllä se tästä pikku hiljaa. Parvekkeella olisi enemmän tilaa treenata, mutta muistan sen vasta jälkeenpäin.. Noutokapulaa ei vielä kauaa jakseta pitää. 5 sekuntia oli nytkin ihan maksimi ja siihenkin päästiin pikku hiljaa aikaa pidentämällä. Ei ole vielä malttia tähän hommaan. Tysonin kanssa en ole pitoa treenannut pakottamalla, eli pitämällä kuonosta kiinni. Toby oppi sillä tyylillä aikas hyvin kapulan pidon, mutta Tyson ei kestä minkäänlaista pakottamista. Laittaa varmasti hanttiin ja kunnolla, jos sitä yrittää johonkin asiaan pakottaa. Loppuun vielä heitin vähän matkan päähän kapulan ja Tyson sai hakea sen. Naksautin, kun kääntyi mua kohti tulemaan.

Sukan nostoa ollaan treenattu ihan jälkiesineiden ilmaisua ajatellen. Nopeasti tajusi noston, vaikka alkuun kriteerinä oli pelkkä sukkaan katsominen ja myöhemmin koskeminen. Nostaa sen, mutta ei tarjoa sitä mulle. Käteen asti olen sen silti saanut ja jatkossa teen tiukan linjan siinä, että jos sukka (tai mikä tahansa muu esine) putoaa ennen kuin saan sen käteen, niin se kuuluu nostaa uudelleen. Toby osasi tämän homman jo ihan pikku pentuna, kun tarjosi leluja leikkiin, mutta Tysonhan ei ole koskaan tarjonnut mitään. Pitää enemmin kaikki itsellään. 

Yritin alkuviikosta saada Tysonin haukkumaankin. Siskoni ja Juhiksen kaveri ovat ainoat jotka ovat saaneet Tysonin haukkumaan turhautumisen kautta. Ja silloinkin Tysonille on vinguttu/uikutettu. Kokeilin myös lelulla härnätä, mutta sillä en saanut minkäänlaista ääntä aikaiseksi. Joten aloin itse pitämään ääntä ja tuloksena oli hepulin saanut koira joka vinkui, mourusi, ulvoi jne.. Mutta kyllä kuulin kaksi haukahdusta. Varmaan kokeilen vielä muutaman kerran saadaanko mitään aikaiseksi ja sitten jätetään asia hautumaan ja harkitaan rullakoiraksi ryhtymistä. Keskiviikkona oltiin Ruutanassa ja kun siellä yritin uudelleen haukuttaa Tysonia, niin sain partiskuorolta niin hienot haukut että ihan harmitti. Tyson oli ihan hiljaa vieressä... Partiksesta saisi todella hyvän haukkuvan hakukoiran, harmi vain ettei tottikseen ja paukkuihin riitä rahkeet.

Ensi viikon tiistaina (1.12.) on pienryhmän kokoontuminen ilman koiria. Sen jälkeen tietää sitten enemmän tulevista treeneistä. Palaverin jälkeen suunnistetaan suoraan Sääksjärvelle Lemmikkipalvelu Koiranpäiviä pikkujouluihin Canis-hallille. Siellä on ohjelmassa kai jonkin verran tokoilua ja pientä kisailua ja ihan yleistä olemistakin glögin kera. Varmaan otetaan molemmat koirat mukaan, mutta Toby varmaan vain hengailee, jos kestää olla hallissa sisällä.

JEE!!

Tänään tuli mukavaa luettavaa sähköpostiin. Olemme läpäisseet Tysonin kanssa Pirkanmaan Pelastuskoirien jatkokurssin ja meille tarjottiin pienryhmäpaikkaa. Kouluttaja Hanna Laasanen, joka opetti meille jatkokurssilla raunioita. Joten tuttuun oppiin päästään jatkamaan. Hienoa oli myös huomata muutkin ryhmään päässeet, sillä tuttuja nimiä luki. Rommi-aussiekin pääsi samaan ryhmään ja jatkokurssilta tutut Veeti-saksanpaimenkoira, Miina-labradorinnoutaja ja Ässä-cockeri. Nyt vain sitten odotellaan tietoa tulevista treeniajoista. 

Alla kuvia pelastuskoirakarsinnoista

 

Videokuvaus testausta

Kaikkea pitää kokeilla. Kohta on vuoden verran ollut tuo nykyinen kamera ja vasta nyt kokeilin sillä videokuvausta. Pitäisi vielä osata laittaa se video tänne näytille.

Tysonin leikkimistä olisi ollut kiva kuvata, mutta olisi pitänyt hakea kamera toisesta huoneesta ja varmasti Tyson olisi silloin lopettanut leikin ja seurannut mitä teen. Joten päätin sitten kuvata poikien ruokailua. Osaavat odottaa lupaa ruokailuun, Toby herkemmin kyllä karkaa, mutta Tyson odottaa niin kauan että tulee "vapaa" sana. Kerran Juhis antoi koirille ruokaa ja sanoi jotain muuta, niin Toby kyllä lähti syömään, mutta Tyson jäi paikoilleen hieman hämillään. Ei ollut varma oliko tämä joku hämäys vai saako oikeasti aloittaa ruokailun.

Toisessa videossa näette tiskaaja-Tysonin työssään. Kupit oikein kiiltävät sen jäljiltä. Tyson tiskaa kummatkin ruokakupit ja moneen kertaan vielä ruuan jälkeenkin.

Uusi blogi

Sain inspiraation uuden blogin tekoon, kun löysin hienoja kissa-aiheisia blogeja. Aiemmin meidän blogi on ollut enemmän treenipäiväkirja-tyylinen, mutta ajattelin nyt tehdä ihan yleisen, jossa olisi kuulumisia ja uutisia treenien lisäksi. Ja kuvia olisi kiva saada tänne paljon, joten täytyy ehkä skarpata silläkin osa-alueella.

Vanha blogi löytyy osoitteesta http://iikku.vuodatus.net. Sieltä voi lukea Tysonin ensimmäisestä vuodesta meillä. Tammikuusta toukokuun alkuun olevat blogitekstit löytyvät http://iikku.wordpress.com

Löysin vanhan valokuvan viime kesältä, enkä muista laittaneeni sitä näytille mihinkään. Tällaista se sitten on, kun on tilaa riehua. Ja yleensä vielä näin päin, että Toby on se pohjimmainen.

Tänään oli varsin rento päivä. Jos kotona joku liikkui, niin se vain vaihtoi nukkumapaikkaa. Äiskän kanssa on välillä tylsää olla päivät kotona. Voi sitä riemua kun Juhis tulee töistä. Onkohan se jokin vihje?