Tokotusta

Jos kerrankin päivittäisi blogin ajoissa. Tänään siis oltiin taas tokotunnilla. Maanantaina iski taas arki päin näköä, kun tajusin ettei oltu edellisen kerran jälkeen treenattu ollenkaan. Joka päivä ollut jotain eikä sitten enää ole jaksanut, kun olisi ollut aikaa. Tätä menoa korkataan kokeet veteraani-iässä..

Maanantaina olin fiksu ja siirsin ison seinäpeilin eteisen käytävän päähän. Saatiin samalla hyvä häiriötreeni, kun jotkut koirat katselivat meitä. Tyson ja Toby molemmat pöhisivät omille kuvilleen eivätkä uskoneet, että olivat itse siellä vaikka käytiin nenät tökkäämässä peiliin. Pöntöt.. Eteisessä otettiin seuraamista ja seisomista. Tuijotin vain peiliin, joten pysyin nyt itse suorana eikä kytännyt koiraa. Niin valtavan hienot seisomiset ja seuraamiset Taikku teki, että teki mieli kiljua. Tehtiin myös kaukoja ilman käsiapuja. Seisomisetkin sujui varsin mallikkaasti, mutta ainahan treenattavaa löytyy.

Topsukkakin pääsi höntsäilemään. Ei meinannut taas nahoissaan pysyä (ei voi puhua enää karvoista vaan nyt puhutaan nahasta mitä on muutama numero liikaa..). Sellaista tohottamista oli koko ajan ja itselläni naurussa pitelemistä. Maahanmenotkin oli kunnon tömähdyksiä, että Tyson jäisi ihan kakkoseksi. Välillä mietin, että sattuukohan sitä, kun ei ole karvoja pehmittämässä ja oikeasti rysäytti maahan niin että tömisi. Piti itse olla toooodella rauhallinen ja kehua hillitysti, koska Toby tohotti koko ajan maassa maatessakin. On se vaan niin loistava! Siitä kun saisi vähän intoa ja tekemisen halua Tysoniin, niin olisi koirat tasapainossa tokon suhteen.

Tänään aloitettiin tokotreenit paikalla istumisella. Pari koiraa Tysonin toisella puolella seilasi miten sattui, mutta Taikku pysyi hienosti paikoillaan ja muistaakseni oli ihan hiljaakin. Sivulle palatessa pyörä ajoi Tysonin ja vieressä olevan koiran välistä, eli pyörään oli välimatkaa n. 1m. Ja silti pysyi nätisti sivulla. Hienoo hienoo! Tähän perään otettiin luoksepäästävyys kahden eri "tuomarin" tullessa katsomaan. Palkkasin Tysonin vähän ennen kuin dummari tuli kohdalle ja seuraavaksi dummarin lähtemisen jälkeen. Pysyi hyvin paikoillaan kummatkin kerrat.

Luoksepäästävyydestä jatkettiin paikalla makuuseen. Viimeksi Tyson oli rauhallinen ja minä kuulemma hermoilin. Nyt sitten ajattelin rauhoittaa mielen ja antaa Tysonin olla vähän pitempään rauhassa. No se kostautui sitten piippaamisella. Mun mielestä paikalla makuu meni hyvin, joo kyllä se piippasi mutta ei todellakaan niin paljoa mitä aiemmin. 2 min oltiin paikoillaan ja kahdesti palkkasin. Välimatkaa oli 10 askelta. Välimatkaa voisi lyhentää ja palkkausväliä muutella, ja ihan reilusti palkata siitä kun on hiljaa. Eli palataan taas hieman taaksepäin, koska se auttaa. Tyson oli kyllä mielialaltaan ihan hyvä vaikka paikallaolemiset otettiinkin heti treenin alkuun eikä pahemmin oltu mitään alkujuttuja tehty itsekseen. Tärkeintä, että nyt ollaan saatu vain onnistuneita suorituksia sen suhteen, että Tyson pysyy maassa. Ja piippaaminen on oikeasti vähentynyt. Joskus se oikein huusi ja pää pyöri ja hyöri joka puolelle. Nyt on pääasiassa kontaktissa eikä liikaa häiriinny vaikka yksi ohjaajista käskytti koko ajan koiraansa ja naapurikin seilasi.

Itsekseen tehtiin seuraamista eri pituisilla matkoilla, ehkä n. 0-7 askelta. Sekä lelu- että namipalkalla vaihdellen. Itsekseen tehtiin myös luoksetuloja mitkä onnistui hyvin, inasen hidas sivulle tulo mutta nyt hakeutui ihan oikealle (=vasemmalle) puolelle ja alussa pysyi hienosti paikoillaan rauhallisin mielin. Tehtiin myös muutama liikkeestä maahanmeno, mikä oli toooodella vaikeaa. Seisominen on helpompaa, kunhan vaan pysäyttää vauhdin. Ei tarvitse punnertaa maahan. Nyt vietiin kuitenkin liikkeet loppuun asti kehu-palkalla.

Päivin edessä tehtiin myös liikkeestä maahanmenoa ja saatiin neuvoksi tehdä maahanmeno-leikkiä. Molempiin käsiin namit, koira eteen ja siitä käsky maahan. Kehut, vapautus ja namin heitto sivulle. Namin heitto puolta vaihdetaan koko ajan. Alkuun odotetaan että koira pysähtyy tullessa luokse ja sitten vasta käsky. Kun lähtee sujumaan niin voi vaikeuttaa: viimeisellä askeleella käsky, liikkeestä käsky jne.. lopuksi pitkältä matkalta vauhdista käsky. Siihen on vielä matkaa :o)

Itsekseen tehtiin myös hyppyä. Meni ihan pipariksi. Laiska minä en jaksanut hakea laukusta namialustaa, joten pudotin namin maahan. No eihän Taikku sitä enää nähnyt esteen toiselle puolelle mentäessä ja homma meni haisteluksi. Muutenkin se alkoi olla väsynyt, koska haisteli joko maata tai estettä tai touhusi muuten vaan omiaan hypyn jälkeen. Pienen keskustelun jälkeen alkoi taas kuuntelemaan, pysyi hyvällä kohtaa estettä (ehkä vähän liian lähellä estettä, mutta ei kuitenkaan hakeutunut liikaa sivuun) ja pysähtyi hyvin. Otti askelta kun palasin. Liikuin vähän ympäriinsä, hoin käskyä ja kehuin "hieno stop, hyvä stop jne". Tehtiin ehkä liikaa jaksamiseen nähden, joten lopuksi tökki hyppyyn lähtö. Edes lelun heittäminen ei kauheasti auttanut, lelukin alkoi olla jo vähän plääh. Tähän loppui ja nyt haudutellaan. Pitäisi muistaa Ruutanassa käydessä joka kerta ottaa hyppyä vaikka vain pari kertaa / kerta.

Lopuksi saatiin kotitreeniksi vasemmalle käännökset ja erityisesti takapään käyttöä. Tysonin kanssa on treenattu peruuttamalla takapään kääntämistä. Sitäkin on parempi treenata, kun joku katsoo, niin tulee tehtyä oikein ja palkattua oikeasta.