Torstain agilitysta on vielä kirjoittamatta.. Tunti alkoi heti 10 esteen radalla. Oli muuria, pussi, hyppyjä, putkia ja viimeisenä rengas. Eka putken suu oli haastavassa paikassa A:n vieressä ja ekalla kerralla Tyson juoksikin A:lle. Seuraavat kerrat menikin jo paremmin, kun Noora saattoi tarpeeksi pitkälle. Hypyltä toiseen putkeen käännöstä hinkattiin monella eri taktiikalla, että siitä saataisiin vieläkin nopeampi. Ja hieno lopetus oli, kun Tyson suoritti renkaan joka kerta oikein ja hakeutui hyvin esteelle. Radat näytti tosi hienolta ja Noorakin pysyi vauhdissa hyvin mukana vaikka alkuun epäilikin jäävänsä jälkeen.
Toisessa setissä harjoiteltiin jaakotusta, mikä ei meinannut mennä Nooralla tajuntaan :o) Tyson istui kiltisti paikoillaan odottaen, että Noora saisi kuivaharjoiteltua tarpeeksi. Hyvin meni kolmen esteen pätkä, sitten kun Noora sai pysymään kädet hieman pienemmällä liikeradalla. Kerran Tyson sinkosi piiiitkälle, kun Noora käsi heilahti vähän liian suuren kaaren. Koira meni minne ohjattiin :o) Hetken hengähdystauon jälkeen Noora kokeili harjoitusta uudelleen sivummalla ja nyt se meni tosi hienosti. Hyvä hyvä!
Ennen treenejä jo mietittiin, että mitä tehdään Tysonin energian purkautumisille, kun se nappaa hihasta kiinni (yllättävän usein käsi jää silti väliin...). Mietittiin, että jätetään treeni kesken jos nappaa. Mitään kivaa ei tehdä, jos ruvetaan sikailemaan. Kouluttaja kuitenkin ehdotti, että Tysonia kohti vois heittää esim. ketjupannan ja ärähtää. Tällä kertaa sai puolikuristava ketjullinen auttaa, koska koko ketjua ei ollut. Tämä auttoi selvästi. Muutaman pannan heiton jälkeen riitti pelkkä ärähdys. Ens kerralla otetaan kuitenkin ketju mukaan, että asiaa saa vahvistettua tehokkaasti. Tyson meni ihan hämilleen että "mitäs sä nyt tolleen suutut. Vitsi vitsi, vähän leikkiä vaan". Oltiin niin nöyrää poikaa ainakin parin sekunnin ajan, kunnes lähdettiin uudelleen radalle. Selkeästi nämä purkautumiset osuu niihin kohtiin kun rata keskeytyy, esim. jos unohtuu mihin piti mennä tai mennään vahingossa ohi. Energiaa on niin paljon, että se purkautuu härppimisellä. Kouluttaja sanoi, että ihan tuttu juttu. Hänen oma koiransa tarrasi käteen kiinni joka esteen jälkeen. Joten Tyson ei siis ole ainoa hieman kovakouraisempi tapaus. Ilman mustelmia siis Noora selviytyi, hammas kyllä osui sormeen jossain vaiheessa, mutta se nyt ei ole uutta. Kun purraan leluun kiinni, niin purraan sitten täysillä. Se on ohjaajan ongelma, jos jättää kätensä tai sormensa väliin :D
---
Unohtui viime hieronnasta kertoa blogissa. Susku kävi molemmat koirat hieromassa ennen pääsiäistä ja ihan hyvässä kunnossa olivat. Molemmilla vähän tuntui lanneosassa jäykkyyttä, mutta ei mitään pahaa, ja Tyson on inasen vino takaosasta vasemmalle. Tänään Susku kävi uudelleen hieromassa Tysonin, koska viikonloppuna ollaan menossa näyttelyyn (ollaan sitten vetreitä kehässä) ja muutenkin hyvä katsoa kroppa kuosiin agilityn kannalta. Nyt selkä oli tosi hyvässä kunnossa, mutta oikea etureisi oli aikas jäykkä. Tyson hieman häiriintyikin kun reittä hierottiin, mutta pienten keskustelujen jälkeen malttoi maata. Helppo hierottava tuo ei ole. Vinkuu taukoamatta ja on levoton. Taikku on ihan varma, että hieronnasta varmasti lähtee henki! Niskan kohdalla meni hermot ja Tyson päätti että minähän en perkele enää mene maate. Juoksi mun ympärillä ja laittoi tosissaan hanttiin. No se puoli oli jo hierottu, joten vaihdettiin puolta ja Taikku oli taas rauhassa. Tekee hyvää opetella olemaan paikoillaan. Voisi joskus kokeilla vähän hieronnan vaihtelua sillä, että hierotaan ensin joku osa ja vaihdetaan sitten puolta. Eiköhän se tuosta, viimeistään kun Tyson on 15v. eikä enää pääse maasta ylös omin voimin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti