28. helmikuuta 2010

Ei ihan putkeen mennyt päivä

Siis meikäläinen on niin pihalla päivistä ja joskus kellonajoistakin, että huh huh.. Varsinkin nyt loppuviikko ollut ihan sekava, kun avokki oli lomalla ja kaikki päivät tuntuivat viikonlopulta. Sitten on tullut valvottua yksi yö, kun tuli jääkiekkoa, joten päivärytmi meni vähän sekaisin ja koska ei ole tarvinnut herätä kellon soittoon, niin aamuisin on tullut nukuttua hieman liian pitkään. Viime yönä joskus puolen yön jälkeen tajusin, että prkl aamullahan on hakutreenit klo 10. Paniikki ja äkkiä nukkumaan. No eihän se uni tullutkaan ihan niin nopeasti kuin piti. Pari tuntia unta ja hakeen avokkia Hervannasta (olin lupautunut kuskiksi muistamatta niitä treenejä). No piristyin sillä reissulla ja teki taas vaikeaa saada unta. Heräilin varmaan tunnin välein katsomaan kelloa, että joko nyt pitää herätä (stressi aamuherätyksestä). Loppujen lopuksi en siis nukkunut kunnolla koko yönä ja päädyin laittamaan yhdeksältä Hanna-koutsille viestiä, että meistä ei ole nyt treenaamaan. Ja heti tämän tehtyä stressi laukesi ja meikä nukkui umpiunessa pari tuntia. Että silleen... Jäi siis hakutreenit välistä.

Iltapäivällä piti olla tokotreenit, mutta kouluttaja ei päässytkään paikalle, joten treenit peruttiin. Ajattelin kuitenkin mennä itsekseen treenaan hyppyä ja vähän jotain muutakin ajan kuluksi. Se siitä tarkemmasta suunnitelmasta :o)

Aloitettiin hypyllä, koska sitä ollaan vähiten treenattu. Tökki ja pahasti. Huomaa vähäisen treenin. Ongelmana oli hyppyyn lähtö, mitä olin suunnitellut treenattavan pääasiassa. Palkkasin lelulla ja otin namialustankin käyttöön. Tysonin keskittyminen ei ollut parasta eikä varsinkaan sen hinkkaamisen jälkeen mitä tehtiin. Parhaiten sujui ilman kroppa-apuja silloin kun herättelin Tysonia "missä nami on?" höpinöillä. Mutta joo, ei ollut parasta hyppytreeniä. Ehkä jatkamme harjoittelua lisää.

Seuraamisesta otettiin vain täyskäännöksiä. En puuttunut Tysonin kamalaan seuraamisasentoon, vaan mentiin vain muutama askel ja siitä käännös. Pikku hiljaa alkaa tiukentumaan käännös eikä apuja tarvita enää ollenkaan. Jotain onnistumista sentäs! :o)

Liikkeestä seisomista otettiin myös. Tysonin kanssa ollaan otettu pelkästään pysähtymistä, joten tänään oli tarkoitus treenata paikalla seisomista ja palaamista sivulle. Ensin peruuttamalla ja lopuksi sivulla kulkien, siirryin eteen ja takaisin sivulle. Eli välimatkaa ei vielä ollut kauheasti. Näitä paljon lisää, että varmentuu.

Lopuksi paikalla makuuta ja istumista. Ehkä oli virhe tehdä näitä peräkkäin ja varsinkin tässä järjestyksessä, sillä Tyson teki nyt samaa istumisessa kuin tiistain treenissä, eli meni omatoimisesti maahan. Muutenkin oli liian virittyneessä tilassa, sillä malttia ei kauheasti ollut. Tyson on nyt alkanut karkailemaan paikoiltaan. Pitää palata takaisin päin ja ruuvata se kroppa sinne maahan kiinni :D Ihan ihme häröilyä.

Liikkeiden puolessa välissä leikittiin vähän aikaa akhdella lelulla. Alkuun heittelin aina kun Tyson läheni toisen lelun kanssa, mutta lopuksi odotin että tuo lelun mulle käteen asti ja vasta siitä lentää palkaksi toinen lelu. Aika hyvin toi (ihme kyllä), muutama kunniakierros tuli kyllä nähtyä, mutta yllättävän nopeasti toi lelun. 

Jotkut jutut sujui, mutta kyllä vitutuskäyrä oli aika korkea. Jos treenataan niin, että joku seuraa meidän treenejä (koulutuksissa), menee tosi hyvin ja sama jos treenataan kotona sisällä, niin useimmiten menee tosi hyvin, koska silloin tehdään vain yhtä juttua ja yleensä pilkon nameja vain tietyn määrän, etten vaan vaadi tekemään liikaa. Mutta näin, kun lähdetään johonkin muualle yksin treenaamaan, niin tulee aina treenattua liikaa eikä kunnon taukoja tule pidettyä. Jos lähen mun bensasyöpöllä autolla, niin olisihan se kauheeta haaskausta, että treenattaisiin vain pari minuuttia ja lähettäisiin pois :D Pakko mennä koko osaamisrepertuaari läpi ja koiralla kasvaa tanko otsaan. Eikä ohjaajakaan hypi riemusta ilmaan. Nytkin oli Toby autossa mukana, että olisin voinut aina yhden liikkeen jälkeen viedä Tysonin autoon ja treenata Tobya. Mutta ei, koska koko ajan keksin uutta tekemistä (todella suunnitelmallista).

Täytyy varmaan alkaa tekeen niin, että kävellään pitempi lenkki Hervantaan, tehdään pari hyppyä ja palataan takaisin kotiin. Tai sitten treenataan Ruutanassa omalla esteellä ja palkaksi vapaana juoksentelua Tobyn kanssa. Seisomista voi tehdä kotona (siirtymistä eteen ja siitä sivulle), kuin myös paikalla makuuta/istumista. Joo, nyt pitää pysyä päätöksessä, etten sotke koko liikkeitä. Mulla vähän aaltoilee tämä kevään suunnittelu niistä tokokokeista. Välillä ollaan into pinkeinä ja varmoja että ollaan valmiita koitokseen ja sitten tuleekin nämä omatoimitreenit missä sotketaan kaikki. Tysonista on niin helppo lukea sen ajatuksia, että siitä kyllä näkee nopeasti milloin on tehty liikaa tai milloin on ohjaajalla hermot liian kireällä. Sen eleet on niiiiiin paljon selkeämmät kuin Tobylla. Ja ne eleet nimenomaan mun hermoja rassaa, kun näen liian helposti milloin koiraa ei vois vähempää kiinnostaa :D Sitten tulee sellainen *ittustananprkl, hakkaan päätäni seinää -fiilis.

Noo kyllä tämä tästä. Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti