Tänään ajeltiin Hämeenlinnaan luonnetestiin, missä tuomareina Anne Juppi ja Kari Mäkinen. Aamulla jännitti aivan tolkuttomasti ja vielä Hämeenlinnassakin. Tehtiin selvä työnjako, että Juhis hoitaa koiran lenkityksen siellä ja minä rauhoittelen itseäni seuraamalla aiempien koirien testiä ettei mun jännitys tartu.
Tysonilla oli kierrokset taas ihan huipussaan. Piippasi koko ajan kun odoteltiin sivummalla, että edellinen koira tulee pois alueelta ja Tysonilta tarkistettaisiin mikrosiru. Päivän jännittävin juttu oli se mikrosirunlukija. Tyson väisti sitä oikein urakalla. Hui kun pelottava! Sitten vedettiinkin sata lasissa tuomareiden tykö.
Alkuun tuomari leikitti Tysonia kepillä. Alkoi koiralla silmät kiilumaan kun näki kepin. Hyvin meni leikit, kunnolla purtiin kiinni.
Kelkka oli jännä, mutta siinäkin alkuun Tyson häröili omia mun ympärillä ja vasta kohdalla oikein kunnolla seurasi kelkan menoa. Vähän jänskätti mennä katsomaan sitä lähempää, mutta kun kyykistyin niin saman tien nokka oli kiinni kelkan päällä olevan paidan hihassa. Käveltiin pois päin ja takaisin tullessa vilkaisi ohimennen kelkkaan, meni läheltä ja se oli siinä. Vanha juttu jo, ei enää kerkeä miettimään tuollaista.
Seuraavaksi oli vuorossa hyökkäys meitä kohti. Tiesin jo valmiiksi ettei Tyson varmastikaan puolusta eikä kyllä puolustanutkaan. Häntä heilui ja veti hyökkääjää kohti into piukassa. Meiltä saisi varastaa lompakon ihan rauhassa ja koirakin lähtis ihan mielellään mukaan. Kivoja ihmisiä! Tyson luottaa ihmisiin todella paljon eikä usko kenestäkään mitään pahaa. Tuomarikin sanoi, että tää meni nyt ihan plörinäksi, kun Tyson oli vain innoissaan koko touhusta :o)
Seuraavaksi oli vuorossa ylösnouseva pressu ja räminä tynnyri. Ohi mentiin reippaasti pienellä, sekunnin murto-osan väistöllä ja pressun jälkeen Tyson kurkki lumikasan taakse, että missä se ihminen on joka sen pressun juuri veti ylös. Räminätynnyrin kohdalla tsekkasi ensin sen telineen ja kohta takaa kierikin tynnyri. Sitä katseltiin taaksepäin kuitenkin reippaasti liikkuen eteenpäin. Seuraavalla kierroksella oli taas fiilis, että nää on nähty jo, mitäs seuraavaksi. Pressu oli ihan tylsä (taas etsittiin sitä ihmistä sieltä taaempaa) ja tynnyrillekin meni suoraan itse.
Pimeä huone oli hauska tuomareidenkin mielestä. Tuomarit naureskelivat, kun Tyson hyppi kaikkien mahdollisten tasojen päällä mitä pimeässä huoneessa oli. Joka pakastimen päälle tuosta vaan. Korkealta kai "näkee" paremmin. Kolina vain kuului ja koira vipelsi pitkin huonetta. Hetken siinä pyörittyään minun käskettiin yskäistä ja kohta Taikku olikin jo mun luona nurkan takana. Tässä kohtaa tuomari kysyi, että harrastetaanko me agilitya. Totesin vaan, että kyllä ja raunioillakin aikanaan käytiin juuri tämän takia, että Tyson on pienestä pitäen kiipeillyt ihan kaiken mahdollisen päällä. Tuomari vain totesi, että kiipeily on sitten ihan verissä. Ei tuntunut missään vaikka pimeässä kiipeili.
Seuraavaksi laitettiin Tyson seinään kiinni ja minä menin nurkan taakse piiloon. Tuomari hyökkäsi kohti ja Tyson vaan makoili maassa. Vasta ihan lähellä Tyson nousi ja väisti kun tuomari oli melkein iholla. Ei se usko, että kukaan ihminen voisi tehdä pahaa pikku-Taikulle. Sitten oltiin taas ihan bestiksiä dummarin kanssa.
Loppuun laukaukset. Jännitin ennen meidän testiä, että säpsähdänkö vahingossa niin, että se vaikuttaisi koiraan. Kahden koiran laukaukset kuuntelin ja joka kerta ekalla laukauksella säpsähdin enemmän ja toisella vain silmät räpsähti. Oman vuoron kohdalla keskityin niin hyvin eteenpäin kävelyyn ja pystyssä pysymiseen (Tyson inasen veti), että eka laukaus meni ihan ohi ja unohdin että piti pysähtyä. Käskystä sitten stop ja toinen laukaus. Vasta videolta näin kunnolla, että Tyson ei välittänyt laukauksista yhtään. Katsoi kyllä ääntä kohti, mutta oli ihan tyynen rauhallinen.
Kun tuomarit olivat laskeneet pisteet ja tulivat kertomaan miten meillä meni, niin voin kyllä täysin allekirjoittaa joka sanan mitä Tysonista sanottiin. Se on adhd ja tuo rauhattomuus/ylivilkkaus peittää alleen monia asioita ja taas toisaalta vaikuttaa paljon joihinkin asioihin.
Toimintakyky + 1 kohtuullinen
Terävyys + 1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu - 1 haluton
Taisteluhalu + 2 kohtuullinen
Hermorakenne + 1 hieman rauhaton
Temperamentti + 1 erittäin vilkas
Kovuus + 3 kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys + 3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
yht. 154p. hyväksytty
En enää edes tarkalleen muista mitä tuomari sanoi loppukommentteina, täytyy katsoa videolta, mutta esim. tuo räminätynnyri ja pressu -osio oli sellainen, että siihen vaikutti tuo temperamentti (erittäin vilkas) paljonkin, koska Tyson ei ehtinyt jäädä miettimään vanhoja, kun piti jo äkkiä päästä asioissa eteenpäin. Toimintakykyynkin vaikutti juuri tuo vilkkaus. Tyson häslää paljon, eikä aina ihan täysin keskity (hyvä esimerkki se pimeä huone). Pimeässä huoneessa toinen tuomareista kyllä sanoi, että vaikka Tyson paljon häslääkin ja kiipeilee missä sattuu, niin se tekee kuitenkin koko ajan töitä.
Siinä kun tuomari antoi kommentteja, niin Tyson meni itse maate. Tuomarin tullessa tykö vauhtia vielä oli ja tuomarikin kommentoi, että "etkö koskaan väsy?" Mutta kyllä se onneksi oli väsynyt, eihän siihen paljoa vaadittu... Vajaa puoli tuntia kierrokset maksimissa ja koko ajan vauhti päällä. Itselläkin pukkasi hiki pintaan, kun Tysonin kanssa meni testiä läpi.
Mutta nyt on testi käyty ja Taikkua voi tituleerata samalla myös Suomen muotovalioksi :o) Kiitos kaikille jo puhelimitse onnitteluita lähettäneille. Tätä päivää oli odoteltu jo pitkään suurella mielenkiinnolla, että kuinkahan pojan käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti