7. huhtikuuta 2010

Höntsäilyä

Suunnitelma oli ottaa Ruutanassa hyppyä, mutta se homma meni plörinäksi, kun isä sanoi hyppyesteen olevan palasina. Ruuvit eivät olleet kestäneet talven kosteutta ja puun turvottua olivat antaneet periksi. Eli ei hyppyä nyt tähän hätään. Hieman väsytti lyhyiden yöunien jälkeen (pakko kääntää rytmi tänään), joten päätin vaan höntsäillä sitä ja tätä Tysonin kanssa.

Aloitettiin maahanmenoilla, joissa oli ihan eri meininki mitä viime kerroilla. Kerrasta maahan ja Tysonin ilmeestä näki että sitä oikeasti huvitti tehdä niitä. Reilusti kehuja ja ajoissa lopetus.
Seuraamista otettiin ihan lyhyillä pätkillä ja aina loppuun täyskäännös. Tyson lähti herkästi huitelemaan omia menojaan, joten pointtina oli nyt vain seurata mitä minä teen ja missä menen.
Luoksetuloissa Tyson malttoi istua hyvin paikoillaan ja vauhtia riitti vaikka matka ei ollutkaan nyt kauhean pitkä. Kävin myös palkkaamassa pelkästä istumisesta, etten joka kerta kutsunut luokse.
Kaukokäskyistä tehtiin muutama istu-maahan siirtyminen. Alku kangerteli ja istumaan nouseminen oli vaikeaa, mutta loppua kohden alkoi sujumaan hyvin ja ekasta käskystä noustiin.
Loppuun vielä liikkeestä seisomista. Yleensä en ota jääviä saman treenin aikana, mutta nyt rikottiin sääntöä ja testattiin sekin liike. Ensin palkkasin pelkästä stopista kerran ja siitä sitten eteenpäin jatkoin matkaa ja palkkasin vasta lopuksi, kun palasin Tysonin vierelle. Välimatka oli pisimmillään joku 5-6 askelta. Varmistelin tassujen paikalla pysymistä parilla lisäkäskyllä liikkuessani.

Vaikka olikin ihan höntsäystreeni eikä varmaan mitään ihmeellistä edistymistä tapahtunut, niin ainakin tuli varmuutta liikkeisiin, sillä jokainen onnistui hyvin eikä Tyson päässyt karkailemaan omia aikoja kesken liikkeen. Taikun ilme kertoi että kivaa oli koko ajan eikä alkanut puuduttamaan. Itse muistin olla tsemppaava ja kehuin paljon, ja mikä tärkeintä: en jankuttanut liikaa yhtä liikettä. Koko ajan tapahtui jotain, mutta ei yhtä asiaa liian kauan. Mitään isoja miettimistaukoja en pitänyt, vaan aika nopeasti vaihdettiin liikkeestä toiseen eikä se näyttänyt Tysonia haittaavan. Tehtiin mitä osattiin, joten ei tullut sekaannuksia.

Myöhemmin lisätty: 
 Isältä löytyi kätköistä sopivaa putkea/vahvaa letkua, josta sahattiin meille irtorullia hakutreenejä varten. Heti testattiin niitä, kylläkin ihan yksinään ulkona. Heittelin Tysonille rullaa ja pointtina oli nyt vain tarrata siihen kiinni ja tuoda se mulle. Hyvin hoksasi jutun ja vaikka nyt ei olekaan naksua käytössä, niin tarjoaa hyvin rullan tuontia, kun en palkkaa sitä kontaktilla muusta. Eli jos siis jättääkin rullan tuomatta ja tulee mun luokse, niin muutun passiiviseksi ja Tyson tajuaa, että palkka ja kehu tulee vain kun roudaa rullan äiteelle.
Lopuksi tehtiin vielä lyhyt treeni maahanmenoista uudelleen ja edelleen oli hyvä meininki päällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti