19. huhtikuuta 2010

Kökköä menoa tokossa

Eilen jäi Herhaun tokotreenit välistä, kun meikäläinen oli päivällä puutarhamessuilla ja ilta menikin kotihommissa (kauppa, anoppila, siivous...), joten tokotreenit sai jäädä välistä. Tänään oli sitten vuorossa Tamskin alo-avo kurssi ja nyt oikeasti ottaa päähän. Oon Tobyn kanssa ollut kisaavien ryhmässä (alo-avo) ja siellä paneuduttiin yksitellen liikkeisiin ja katsottiin ongelmakohdat jne. Tämä kurssi onkin nyt sitten enemmän koetilanteita harjoittava eikä puututa koiran opettamiseen mitenkään. Kuulin vasta jälkeen päin kun olin jo ilmoittautunut. Torstaina ei päästy, kun olisi muuten tullut liian kiire töihin menon kanssa. Eli tänään oli meille eka kerta.

Hyvää on kylläkin se, että nyt näen selkeästi missä mennään, mikä meidän taso on ja jos mentäisiin kokeeseen niin mikä tuomio tulisi. Tehdään joka kerta alkuun luoksepäästävyys ja paikalla makuu porukalla. Tysonin luoksepäästävyys oli kympin arvoinen. Istui nätisti paikoillaan koko ajan. Mutta paikalla makuussa oli oma itsensä, eli vinkui ja kerran nousi ylös. Pää pyöri kuin hyrrä ja äänenvoimakkuus kasvoi aina välillä. Pidin välimatkan lyhyenä ja kävin palkkaamassa aina kun hetkeksi hiljeni. Kouluttajan kommentti oli lisää häiriötreeniä. Mun kommentti oli, että me ei muulloin pahemmin treenatakaan kuin häiriössä, ohjatuissa treeneissä. Mutta paikalla makuu on kyllä jäänyt vähän vähemmälle, kun ollaan muuta hinkattu (lue: seuraaminen)

Tehdään tuolla kurssilla niin, että ennen aloitusta jokainen nostaa pari kolme lappua, joissa lukee aina joku liike. Liikkeet siis arvotaan joka kerta. Tänään olimme toisena koirakkona vuorossa (koska mun piti päästä lähtemään klo 19 viimeistään) ja liikkeinä seuraaminen kytkettynä, luoksetulo ja hyppy. Aloitettiin seuraamisella ja kouluttaja kommentoi heti, että hihnasta ei sitten nypätä. Jei, tiesin siinä kohtaa kuinka tämä seuraaminen menee. Pyysin, että käskytettäisiin tiheään käännöksiä ja pysähdyksiä, mutta ihan kuutamolla mentiin siltikin. Pysähdykset on jotain ihan kamalaa, tulee kyllä sivulle sitten kun tajuaa että jaa sä pysähdyitkin sinne.. Päivi-kouluttajan sanoin meiltä puuttuu Tysonin kanssa yhteys, joustava kuminauha mun ja koiran väliltä. Ei tullut uutena tietona :D Vaikka aina yritänkin kouluttaa mahdollisimman positiivisesti, niin Tysonille sopii oikeasti hyvin se pieni nyppäys hihnasta (pakote) jos se tekee ihan omiaan. Se ei ota siitä millään tavalla nokkiinsa, vaan enemminkin herää siihen hetkeen ja tajuaa, että äiskä taitaakin olla ihan tosissaan.

Seuraavana oli luoksetulo. Ekalla kerralla kävelin varovasti koko ajan miettien että lähteeköhän perään. Kyllähän se lähti sitten kun oli liian pitkä väli. Tuli taas into pinkeänä mun luokse, ihan täysillä juoksi :o) Toisella kertaa sitten sain ottaa ihan omavalintaisen etäisyyden (olisi pitänyt sanoa tästä jo aiemmin), Tyson pysyi hyvin, kunnes tuli liikkeenohjaajan käsky "käsky". Hienosti Tyson lähti tulemaan luokse, tajusin siinä kohtaa että näitä ei olla treenattu ikinä. Siis sitä että liikkeenohjaaja sanoo käsky ennen kuin itse annan koiralle käskyn. Kaikkea sitä taas muistaa, kun kerran tekee virheen. Kolmas kerta toden sanoo, nyt välimatka oli ihan lyhyt (alle 10ask.), Tyson pysyi "käskyn" ajan ja kutsuin luokse. Annoin käsiavut vatsan kohdalle ja hienosti tulikin eteen. Sitten käsky taas "käsky" ja tajusin, että ai niin, koirahan pitäis ottaa tästä vielä sivulle :D Ei olla sitäkään ennen tehty. Tyson katseli mua vähän aikaa huuli pyöreänä, mutta kyllä se sivulle sitten muutaman käskyn ja avustuksen jälkeen tuli. Eli mitä uutta pitää nyt ottaa luoksetuloihin? Paikalla istumista ja "käskyä" sekä edestä sivulle tuloa.

Loppuun hyppy ja nyt voin sanoa, että Tyson teki todella hienosti siihen asti mitä osaa. Eli lähti hyppyyn heti ekasta käskystä ja stoppasi hienosti. En ole ikinä ennen mennyt sen sivulle vielä, koska en ole pitänyt paikalla seisomista tarpeeksi varmana. No taas tuli käsky palata koiran sivulle ja annoin varmuuden vuoksi uuden stop-käskyn, olin jo melkein sivulla kun Tyson liikautti jalkaa, uusi stop ja palkka sivulta. Eli se teki hienosti juuri siihen asti minkä osaa, liikkeen loppua kun ei olla pahemmin vielä treenattu. Tästä tulin tosi iloiseksi. Täytyisi ihan ajan kanssa pyöriä siinä esteen ympärillä ja seisottaa Tysonia, mutta näissä treeneissä ei ole aikaa jäädä hinkkaamaan/opettamaan liikettä, vaan pointtina on tehdä kokeenomainen suoritus eikä me ihan niin pitkällä sentäs olla.

Näillä taidoilla jatketaan seuraavallakin kerralla. Yritetään nyt treenailla tässä muutama päivä, että perjantaina osattaisiin edes jotain parempaa näyttää. Sitä ennen on torstaina bh-kurssi, joten saada häiriötreeniä siellä.

Itsekseen oman vuoron jälkeen otin uuden paikalla makuun. Nyt kokeilin namikippoa Tysonin edessä. Kippo oli vajaan metrin päässä Tysonin edessä, yhdessä laitettiin sinne nami, mutta kun paikalla makuu alkoi, niin ei tainnut kertaakaan vilkaista kippoon :D Pointti meni siinä.. Katseli taas välillä ympärilleen, pääasiassa otti kontaktia muhun ja vinkui. Just, joko mä en osaa käyttää kippoa tai sitten siitä ei oo meille apua. Tai oikeastaan kippo ei ollut riittävän mielenkiintoinen, kun siellä oli vain muutama pala lihapullaa. Kotona ollaan nyt ruokakupin kanssa otettu paikalla makuuta puolisen minuuttia eikä siinä vingu, mutta ei se yleensä vingukaan kun yksin treenataan. Eli pitäiskö siirtää iltaruoka treenien yhteyteen. Treenien lopuksi paikalla makuu, ruokakuppi nenän edessä ja lopuksi vapautus kupille? Ja paikalla makuu niin, että siinä on ainakin yksi koira vierellä, mieluiten enemmän.

Ai niin, lopussa otettiin myös kaukokäskyjä takapalkalla. Tämän palkan Tyson huomasi, sillä käänsi päätä välillä taakse tarkistaen että onko namit vielä tallella. Välimatkaa oli ehkä 2-3m, käsimerkit suullisten käskyjen lisäksi ja ai että kun oli hienot siirtymiset! Joku meiltä onnistuu :D Ei yhtään epäröinyt istumaan nousussa ja nousi ihan kunnolla ylös eikä jäänyt puoleen väliin kenottamaan. Ekasta käskystä kaikki eikä ennakoinut mitään. Kahteen eri kertaan otin i-m-i-m siirtymiset. Jei!! Kapulaakin pidettiin, itse seisoin ja Tyson istui mun edessä.

2 kommenttia:

  1. Mä kokeilisin tuota iltaruoan antamista treeneissä paikkamakuun yhteydessä, tokossa aika moni juttu selviää kokeilemalla ;) Mitä teet itse, ennen kuin jätät koiran paikkamakuuseen? Kuinka pitkällä välimatkalla teette kotona paikkamakuun? Entä kentällä? Vinkuuko enemmän/vähemmän, jos olet koiraa kauempana/lähempänä?

    VastaaPoista
  2. Meillä on edelleen ollut ongelmana se, ettei Rosi pysy maassa. Noh, eilen treeneissä omaa vuoroa odotellessa tehtiin näin:

    Odotin, että se menee oma-aloitteisesti maahan: tästä palkka. Se nousi pian ylös, ja kun se laskeutui taas maahan heti namia. Tätä pari kertaa ja vähitellen aikaa pidentäen saatiin lopulta ihan reiluja 2 min rauhallisia ja todella tarkkaavaisia paikallamakuita!! Seisoin tosin koko ajan koiran vieressä, mutta en kiinnittänyt siihen mitään huomiota. En missään vaiheessa antanut käskyä, vaan annoin sen ihan itse älytä, että maassa makaamalla se palkka lopulta tulee. En ole nyt vielä uudestaan kokeillut, mutta eilinen vaikutti lupaavalta. Mietin myös, että tähän vois yhdistää kokonaan uuden käskyn, jotta koirakin tietäis, että nyt muuten odotellaan.

    En sitten tiedä meneekö teillä ihan hirveeksi vinkumiseksi tuolla tekniikalla, mutta meillä näytti olevan toimiva keino. Kaikkea kannattaa kokeilla :)

    VastaaPoista